17. tammikuuta 2017, Oulussa, FM Jukka Ahola, englantilainen filologia, kääntäjä, copywriter et al.
Suureksi järkytyksekseni luin maanantain Helsingin Sanomista, että suomalainen kulttuuri-ikoni ja yhden sukupolven lapsenvahti Muumilaakson tarinoita -televisiosarja on käännetty ja äänitetty uudestaan koska ”sarja on jo 25 vuotta vanha, ja suomen kieli on mennyt sinä aikana eteenpäin”, kuten uuden version tuotannosta vastaava Tim Livson sanoo.
Olen kääntäjänä, kielen ammattilaisena, kirjoittajana ja Muumilaakson tarinoiden parissa kasvaneena hyvin huolissani tästä uudesta kehityssuunnasta.
Tiedän, että saattaa olla liian myöhäistä vaikuttaa Muumilaakson tarinoiden tulevaan suuntaan, mutta työtänne helpottaakseni keräsin 5 asiaa, jotka teidän on syytä pitää mielessänne. Toivottavasti nöyrä kirjeeni saavuttaa teidät ja onnistuu taivuttamaan mielenne niin, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia tästä kulttuurihistoriallisesti tärkeästä suomalais-japanilaisesta animaatiosarjasta sellaisena kuin on sopivaa ja arvollista.
1. Suomen kieli ja tavat todellakin ovat muuttuneet 25 vuodessa
Alkuperäinen Muumilaakson tarinat -televisiosarja ja elokuva (myöhemmin Muumit) on täynnä mummolanmakuista dialogia. Toivottavasti olette modernisoinnissanne huomioineet, että myös suomalainen tapakulttuuri on ehtinyt muuttua ja sen tulisi heijastua myös käännökseen.
Kohtaus pyrstötähtielokuvasta kuvatkoon toivomieni käännösten luonnetta.
VANHA:
”Pikkuleipiä tässä tilanteessa? No ehkä yksi.”
UUSI:
”Siis wtf, joku kuuki? No okei.”
2. Hahmojen nimet täytyy myös uudistaa
Nuuskamuikkunen on EU:n tupakkatuotteiden markkinointia koskevien direktiivien vastainen. Lisäksi televisiosarjan kohdeyleisö tuskin tietää, että muikku on kala ja jos he tietävät niin he eivät pidä siitä. Näistä ja muista syistä Nuuskamuikkusen nimi täytyy muuttaa. Myös mumin-sanan käännös muumi on vanhanaikainen ja holhoava. Alla ehdotuksia tärkeimmiksi nimivaihdoksiksi.
Muumipeikko – Mumintrolli
Muumimamma – Muminmama
Muumipappa – Mumingubbe
Haisuli – Stinky Poo
Niiskuneiti – Niisku
Niisku – Niiskumies
Hemuli – Peukku-Hemuli
Pikku Myy – Nuori Myy-henkilö
Nuuskamuikkunen – Tuuskanuikkunen
3. Mitä haluat lapsesi toistelevan päiväkodissa?
Mumindalenin Stoorit päättää keväällä 2017 mitä lapsesi pahatapaiset kaverit toistelevat päiväkodissa. Alkuperäisen käännöksen monimutkaiset lauserakenteet eivät sovi iskulauseiksi, joten on aika uudistua. Hemulin verhoonmekkoutuva, perhosia haisteleva hahmo toimii paremmin koomisena sivuhuomiona, jonka jokainen vuorosana voidaan vaihtaa yhteen seuraavista:
”Ime peukkua.”
”Haista kukkaa.”
”Bulibuli.”
4. Kuka pelkää harmaata mörköä?
Aika on ajanut vuorilta laskeutuvan hiljaisen kaapumonsterin ohi. Xenofobiaa lietsova nimitys Mörkö ei sovi nykyaikaiseen Mumindaleniin. Lisäksi Mörkö-nimityksestä johtuen useille alkuperäisen käännöksen katsojille on jäänyt epäselväksi se, että Mörkö on nainen. Ehdotankin Mörön uudeksi nimitykseksi seuraavaa:
Jäätävä Bööna.
5. Muistakaa vaihtoehtoiset ansaintakeinot, etunenässä influencer-Piisamirotta
Influencer-, eli vaikuttajamarkkinoinnin on todettu olevan paljon tavanomaista brändijohtoista markkinointiviestintää tehokkaampaa. Lisäksi P2P-viestinnän, eli piirroshahmolta pikkulapsille suunnatun viestinnän tehokkuus mitataan leluhyllyn naamanpunaisissa desibeleissä.
Muistakaa, että voitte maksimoida sivuansainnan lisäämällä kohdeyleisöä sitouttavaa markkinointiviestintää esimerkiksi influencer-Piisamirotan suuhun:
”Siis wtf, joku Rocky Road™ Chocolate Chip Cookie tässä tilanteessa? Aina on aikaa yhdelle Rocky Road™ Chocolate Chip Cookielle.”
Kirjoittaja on oululainen copywriter, kirjoittaja, kääntäjä et al. joka juontaa kirjoittamista ja kirjallisuutta käsittelevää Kertojan ääni -podcastia yhdessä Essi Pulkkisen kanssa. Kuuntele ensimmäinen jakso alla.